Seinäjoen teinisurma

Lueskelin juttuja lasten tekemistä rikoksista Suomessa, kun kirjoitin aiempia rikostarinoita tänne ja törmäsin siellä jälleen surullisen kuuluisaan ns. Seinäjoen teinisurmaan ja päätin jatkaa vielä muutaman jutun verran totuttua linjaa ja uppoutua tarkemmin tähänkin tapaukseen, jotta voin näiden kuuluisien lasten ja nuorten tekemien rikosten jälkeen siirtyä eteenpäin - toisenlaisiin rikostapauksiin. Muistan seuranneeni uutisointia tästä raa’asta ja järkyttävästä henkirikoksesta jo sen tapahtumisen aikaan, mutta tästäkään minulla ei ole tätä juttua kirjoittamaan lähtiessä tiedossani mitään yksityiskohtia tai muistissa tarkkaa tapahtuman kulkua, joten voin jälleen paneutua tapaukseen koko intohimollani.

Seinäjoen teinisurma tapahtui 28.huhtikuuta 2015, eli on tutkimistani alaikäisten tekemistä henkirikoksista tuorein. Oulun soramonttusurma on tätä tuoreempi tapaus, mutta kaikki tapauksesta tuomitut sekä uhri olivat kuitenkin jo täysi-ikäisiä. 

Mikäli sinua järkyttää henkilökohtaisesti liikaa nämä alaikäisten tekemät henkirikokset niin en voi suositella tekstini lukemista. Jos kuitenkin päätät tutustua tapaukseen enemmän niin teet sen täysin omalla vastuullasi. 

Elettiin huhtikuuta 2015, kun kaikkien iltapäivälehtien lööpit täyttyivät uutisista. Seinäjoelta oli löytynyt 15-vuotias tyttö kuolleena omakotitalosta. Tiistaina 28. huhtikuuta kello 14:50 hätäkeskus sai ilmoituksen, että on tapahtunut väkivallanteko, jonka myötä poliisi ja sairaankuljetus hälytettiin Joupin kaupunginosassa sijaitsevaan omakotitaloon. He löysivät paikalta 15-vuotiaan teinitytön ruumiin, jossa oli ulkoisen väkivallan merkkejä. Uhria ei voitu enää ambulanssin saapuessa auttaa vaan hän oli jo ehtinyt kuolla.

Paikalle hälytettiin kaikki käytettävissä olleet poliisin yksiköt ja paikalle mentiin pillit päällä. Ilmoituksen sävystä johtuen tapahtumapaikalle mentiin raskaalla varustuksella ja kiireellä. Poliisi oli varautunut vastarintaan, sillä tiesi omakotitalossa olevan useampia henkilöitä. Poliisi otti kiinni saman ikäisen henkilön, jonka osuutta tapahtumiin alettiin selvittää. Alue eristettiin erittäin laajasti. Tapauksen johdosta myös Joupissa tehtiin laajat ympäristöetsinnät ja poliisi kiersi lähitalot kysellen, olivatko asukkaat kuulleet tai nähneet mitään erikoista. Lähinaapureilla ei ollut vielä kello 19:30 aikaan tietoa siitä, mistä poliisioperaatio johtui. Tutkinta jatkui teknisellä paikkatutkinnalla ja taktisina selvittelytoimina. Menehtynyt tyttö ja kiinniotettu henkilö olivat molemmat seinäjokelaisia.

Omakotitaloalueen historiasta löytyi netin keskustelupalstojen kautta sellainen mielenkiintoinen yksityiskohta, että samalla alueella oli tapahtunut 90-luvulla perhesurma, jossa paikallinen yrittäjämies oli surmannut perheensä ja lopuksi itsensä. Nyt samaa naapurustoa varjosti uusi henkirikostutkinta. Paikkaa kuvailtiin ”paremman väen” omakotitaloalueeksi, joka oli rauhallinen, eivätkä ihmiset uskoneet, että mistään kovin syrjäytyneistä tai ongelmaisista nuorista olisi kyse. Vaikka voihan erinäisiä ongelmia olla myös niillä nuorilla, jotka ovat saaneet paremmat lähtökohdat elämään taloudellisesti. Esitettiin myös epäilyjä siitä, että kyseessä olisi sisarusten välillä tapahtunut henkirikos. Joten, jälleen tässä tapauksessa huomaa sen, että kun tapahtuu jotain traagista niin huhut alkavat tapahtumien ympärillä vellomaan valtaisaa vauhtia. Hyvin pian, jo samana iltana keskustelupalstoilla kerrottiin tapahtumissa olleiden henkilöiden etunimet ja huhua vahvisti hyvin useat henkilöt omien kuulemiensa perusteella. 

Epäillyn tekijän kuulustelut aloitettiin jo tapahtumailtana. Poliisi ei kertonut julkisuuteen tekotapaa eikä muita yksityiskohtia tapahtuneista, mikä kirvoitti keskustelupalstojen huhujen ja spekulaatioiden leviämistä. Epäilty oli otettu kiinni tapahtumapaikan lähistöltä, eikä hän ollut yrittänyt paeta.Netissä leimattiin hyvin nopeasti tekijä nimeltä, mutta kuitenkin arvailua jatkettiin jopa sen suhteen, että oliko tekijä tyttö vai poika. Poliisi ei kommentoinut asiaan mitään tässä vaiheessa tutkintaa. Kuitenkin sosiaalisessa mediassa levinneet väärät tiedot epäillystä tekijästä olivat poliisin tiedossa ja niistä oli tekeillä rikosilmoitus.

Seinäjoen lyseolla alettiin jakaa välittömästi kriisiapua, jossa mukana oli koulupsykologi, kuraattori, terveydenhoitaja, seurakunnan väkeä sekä koulun omaa oppilashuoltohenkilökuntaa. Koulun rehtori kertoi julkisuuteen, että tunnelmat koululla ovat olleet hämmästyneet ja surulliset. Pihalla olleeseen lipputankoon laskettiin lippu puolitankoon tapahtumien jälkeisenä keskiviikko aamuna ja aulaan oli tuotu menehtyneen oppilaan kuva, kynttilä sekä muistokirja, johon oppilaat pystyivät kirjoittamaan ajatuksiaan.

Rikoskomisario Esa Uusi-Kakkuri Etelä-Pohjanmaan poliisilaitokselta toimi tapauksen tutkinnanjohtajana ja oli vastuussa tapauksen tiedottamisesta. Hän piti nuoren tytön henkirikosta poikkeuksellisena tapauksena, sillä uhri oli nuori, rikos tapahtui päiväsaikaan ja teolle ei ollut suoraa selittävää tekijää. Motiivin arviointiin tarvittiin hänen mukaansa koko tutkintamateriaalin kokoaminen, mutta hän vaikutti olevan erittäin varma jo aikaisessa vaiheessa siitä, että kyseessä oli henkirikos, ei tapaturma tai onnettomuus.

Keskiviikkona poliisi pidätti 15-vuotiaan henkilön, jota epäiltiin taposta. Poliisi ei edelleenkään ottanut kantaa tekijän sukupuoleen, mutta useissa uutisissa kuitenkin kerrottiin hänen olevan tyttö. Epäilty ja uhri ovat tunteneet toisensa ja käyneet samaa koulua. Tekijä ei ollut myöntänyt rikosta. Motiivi oli poliisille epäselvä, mutta mikään ei viitannut siihen, että teko olisi suunniteltu, joten sen vuoksi puhuttiin taposta. Viitteitä siihen oli, että teko oli ollut yllättävä.

Vaikka poliisi ei ottanut kantaa epäillyn tekijän henkilöllisyyteen, antoi naapurusto ja muut tekijän tunteneet lausuntojaan lehtihaastatteluissa. Surmatalon naapurustossa asunut mies oli kertonut, että tapahtunut on tullut täytenä yllätyksenä ja sitä on vaikeaa uskoa todeksi. Tekijäksi epäilty tyttö oli vaikuttanut kaikin puolin normaalilta 15-vuotiaalta eikä ollut koskaan järjestänyt kotibileitä vanhempien lähdettyä viikonlopuksi pois kotoa, vaan oli aina lähtenyt heidän mukaansa. Naapuri on kuvaillut, että perhe on ollut tavallinen hyvä perhe ja tyttö hiljainen, mutta kohtelias. Hän kertoi, että tyttö oli urheilullinen ja isänsä oli häntä aina kuljettanut harrastuksiin.

Rikosylikomisario Urpo Lintala vahvisti keskiviikkoiltana, että pidätetty on 15-vuotias tyttö ja säilössä poliisivankilassa. Hänellä oli oma selli ja valvontaa oli tiukennettu, koska kyseessä oli nuori henkilö. Seuraavana päivänä poliisi jätti surmasta epäillystä nuoresta vangitsemisvaatimuksen Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeuteen. Poliisi epäili, että surma on ollut tahallinen. Samassa poliisi pyysi, että vangitsemisoikeudenkäynti käytäisiin suljetuin ovin, sillä kyseessä on alaikäinen epäilty. Tutkinnanjohtaja kertoi julkisuuteen samoihin aikoihin, että tapahtuma koettelee myös kaiken nähneen poliisimiehenkin ymmärrystä. Tutkinnassa ei ollut selvinnyt mitään merkittäviä riitoja uhrin ja epäillyn välillä vaan he ovat olleet hyviä kavereita keskenään. Teosta epäilty tyttö vangittiin torstai-iltapäivänä. Tapausta tutkittiin tappona. 

15-vuotiaan henkirikoksen uhriksi joutuneen tytön Facebook-sivut täyttyivät nopeasti ”Lepää rauhassa” -kirjoituksista. Uhrin kuvailtiin olleen kaikkien rakastama nuori. Hän tuli kaikkien kanssa toimeen ja hän sai ympärillään olevat nauramaan, vaikka tilanne olisi ollut sillä hetkellä apea. Hän teki ympärillään olevat onnellisiksi. Häntä kuvailtiin omalaatuiseksi persoonaksi, eikä muut nuoret tienneet ketään, joka hänestä ei olisi pitänyt. Uhri oli liikunnallinen, mukava ja pidetty teinityttö. Toki kannattaa muistaa, että uhrien kuvailut ovat aina korupuheisia, vaikka totuus olisikin ollut ennen kuolemaa toisenlainen, etenkin, kun uhri on kuollut henkirikoksen seurauksena. Myös epäillyn tekijän Instagram -tili täyttyi tapaukseen liittyvistä kommenteista. Häntäkin on kuitenkin kuvailtu ihan tavalliseksi tytöksi, tosin hän ei uhrin tavoin ollut suosittu, vaan hiljainen ”mukana kulkija”. Häntä on väitetty myös omistushaluiseksi. Nämä tiedot toki ovat vain koulukavereiden kertomuksiin perustuvia, mutta mielestäni teoria kateudesta voisi käydä järkeen ja juuri tällainen asetelma, että uhri on suosittu ja tykätty, kun taas tekijä ei niinkään. Luin tapaukseen tutustuessani tuhansia ja tuhansia yksityishenkilöiden kirjoittamia viestejä eri keskustelupalstoilta ja nappasin sieltä ne, mitä eniten on viljelty. Huomautan, että jos lähdet itse tutustumaan ja lukemaan kommentteja, kannattaa olla erittäin varpaillaan, sillä tapauksen ympärillä on myös paljon trollausta, mässäilyä sekä turhaa draamailua, mikä on sinänsä ymmärrettävää, kun onhan tapaus kaikessa kauheudessaan järkyttävä ja ainutlaatuinen.

Pian myös poliisi alkoi epäillä, että 15-vuotiaiden seinäjokelaistyttöjen välillä olisi ollut jotain riitaa tai ristiriitoja, mutta samaan aikaan painotti myös sitä, että nuorille on ominaista esimerkiksi se, että voidaan jotain tiuskia ja seuraavana päivänä kuitenkin olla kavereita entiseen tapaan. Poliisi kertoi myös samoihin aikoihin, että kun saapui tapahtumapaikalle, siellä oli myös muita henkilöitä, vaikka surmattu ja epäilty olivat olleet tekohetkellä omakotitalossa kahdestaan. Isosta väkijoukosta ei ole kuitenkaan ollut kysymys, juhlia ei ole pidetty eikä tapaukseen liity alkoholi tai muut päihteet. Poliisin tietoon oli myös tullut, että tytöt olivat lähteneet koulusta yhtä matkaa valkoisella mopoautolla ja menneet epäillyn tekijän kotiin, jossa vanhemmat eivät olleet kotona.

Poliisi kuvaili epäiltyä tyttöä fiksuksi, rauhalliseksi ja asialliseksi. Hän oli menestynyt koulussa hyvin, eikä poliisin tietoon ollut tullut minkäänlaisia ongelmia tai kuormittavia tekijöitä. Tytön persoonaa ei kuitenkaan poliisi alkanut julkisuuteen analysoimaan. Poliisi yritti kuumeisesti selvittää, mitä tyttöjen välillä on tapahtunut ennen surmaa. Pian tekotapa tuli julki. Kyseessä oli puukotus. Teko oli poliisin kertoman mukaan ollut erittäin raju ja toistettu useasti. Tekovälineeksi ilmoitettiin vain teräase. Varsinaista tunnustusta tekijä ei kuitenkaan ollut tässäkään vaiheessa poliisille antanut, eikä motiivista ole tietoakaan.

28.7.2015 eli jo noin kolmen kuukauden kuluttua teosta poliisi toimitti esitutkintapöytäkirjan syyttäjälle syyteharkintaan, kun keskeisimmät tutkintatoimet oli saatu valmiiksi. Asianosaisilla oli oikeus tutustua materiaaliin vielä ennen syytteen nostamista – loppulausuntomenettelyllä selviää, onko asianosaisten mielestä tehtävä lisätutkintaa ennen pääkäsittelyä. Loppulausuntomenettely on yleinen kiireisissä tapauksissa, sekä laajoissa asiakokonaisuuksissa ja sen avulla saadaan tietoon, mitkä asiat ovat kiistanalaisia ja sen myötä todistusteemoja ja mistä asioista asianomaiset ovat yksimielisiä. Tämä jouduttaa jutun pääkäsittelyä. Aikaa syytteen nostamiselle olisi kuukausi. Syyttäjä kuitenkin pyysi poliisilta uusia teknisiä tutkimuksia veriroiskeista ja dna-jäljistä, sillä tutkintanimike alkoi muuttua taposta murhaksi. Ilmenneiden asioiden myötä syyttäjä haki myös jatkoaikaa syyteharkinnan valmistumiselle kuukauden. Kaikki varmaan jo tietävät tapon ja murhan eron, mutta kerrataan vielä: tappo on harkitsematon, äkkipikaistuksissaan tehty teko, kun taas murha on vakavampi, tahallinen ja harkittu teko.

Pohjanmaan syyttäjäviraston kihlakunnansyyttäjä Kimmo Lampinen kertoi julkisuuteen, että asia liittyy pyydettyihin lisätutkimuksiin ja kahteen tekniseen tulokseen ja sen jälkeen asiasta täytyy suorittaa kuulusteluja. Kyseessä ei ollut tekoase, vaan rikosjäljet. Lykkäystä tapauksen ratkaisemiselle olisi joka tapauksessa tullut, sillä epäilty tyttö on toivonut, että hänelle tehdään mielentilatutkimus jo esitutkinnan aikana. Syyttäjä ei kuitenkaan suostunut kertomaan tarkkaa syytä siitä, miksi rikosnimike on vaihtumassa, sillä tunnusmerkistöt olivat edelleen tutkinnan kohteena. Lampinen kuitenkin kertoi, että surma on tehty veistä käyttäen, mutta ei kuitenkaan edelleenkään tarkemmin avaa sitä, millainen veitsi oli ja oliko se valittu sattumalta. Tekoa alettiin kuitenkin epäilemään tahalliseksi ja suunnitelluksi ja piirteitä myös raakuudesta oli. Tyttö myös tunnusti tekonsa, eikä tapaukseen liity ulkopuolista tekijää. MTV:n vinkkimiehet Sipilä ja Lehtinen ottivat tapauksen mukaan jaksoonsa kertoen teon motiiviksi epäillyn tekijän ja uhrin ihastumisen samaan poikaan. Lampinen ei kuitenkaan vahvistanut annettua väittämää, sillä hänen mukaansa motiivista ei ole täyttä varmuutta edelleenkään vaan sitä selvitetään.

Syyskuun lopulla syyte nostettiin, rangaistusta vaadittiin toisen teinitytön surmanneelle teinitytölle nuorena henkilönä tehdystä murhasta. Teosta oli tehnyt murhan siinä käytetty vakaa harkinta, sekä raaka ja julma tekotapa. Myös tapahtumien kulun selvitys oli edennyt siihen pisteeseen, että selkeä aikajana annettiin julkisuuteen. Tytöt olivat päättäneet koulupäivänsä noin kello 13 ja lähteneet sen jälkeen murhasta syytetyn tytön kotiin mopoautolla, he saapuivat talolle noin kello 13.50. Tarkoituksena oli ollut, että talolle olisi tullut myös muita ja isotyttöporukka olisi alkanut suunnitella vappua. Murhasta syytetty oli kuitenkin päättänyt esitellä hänen kotiinsa hankittuja huonekaluja.

Tytöt ehtivät olla talolla noin 45 minuuttia, jonka aikana he olivat syöneet ja katsoneet huonekaluja. Sen jälkeen tilanne muuttui totaalisesti. Epäilty löi uhria keittiöveitsellä. Tilanne oli nopea ja yllättävä, eikä uhri pystynyt lyömään takaisin. Varsinaista kamppailua ei siis käyty. Teon jälkeen epäilty soitti isälleen tapahtuneesta ja isä suoraan heti hätäkeskukseen ja lähti tulemaan kotiin. Teosta oli kulunut noin vartti. Poliisipartiot saapuivat paikalle muutamassa minuutissa, hieman ennen kello kolmea iltapäivällä. 

Epäilty oli vaatinut, että koko oikeudenkäynti käytäisiin suljetuin ovin. Esitutkinta-aineisto määrättiin myös salaiseksi ja erityisinä salausperusteina olivat terveystiedot ja yksityiselämän suojan piiriin kuuluvat asiat. Esitutkintapöytäkirjassa on noin 250 sivua ja saman verran liitteitä. Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeuden kolmen tuomarin kokoonpano ilmoitti myös päätöksekseen salata oikeudenkäynti. Asian myötä käsittelyyn tuli kuitenkin ensimmäinen erimielisyys, sillä uhrin läheiset vaativat julkista käsittelyä. He perustelivat vaatimustaan sillä, että yleinen tärkeä etu vaatii sitä ainakin osittain, koska tapaus on yhteiskunnallisesti poikkeuksellinen, kuin myös teko. Asiaa käsiteltiin paljon myös sosiaalisessa mediassa ja julkisuudessa ja uhrin läheisten mielestä olisi ollut tärkeää, että perättömät huhut olisi saatu julkisen käsittelyn myötä vaiennettua. Kuitenkin syytetyn asianajaja oli sitä mieltä, että asia tulisi käsitellä suljetuin ovin, koska yleinen tärkeä etu ei vaadi julkista käsittelyä. Media poistettiin salista oikeudenkäynnin salausilmoituksen jälkeen ja syytetty tyttö tuotiin paikalle saliin vasta, kun media oli poistunut. Alusta asti paikalla olivat kuitenkin olleet sekä uhrin että epäillyn vanhemmat. Uhrin mummiksi tunnustautunut nainen oli kommentoinut medialle myös olleensa pettynyt salaamispäätökseen, sillä hänen mielestään epäillyn tekijän pitäisi kyetä vastaamaan teoista omalla naamallaan. 

Oikeudenkäynteihin varattiin aikaa kaksi vuorokautta. Pian myös syyttäjän syytehakemuksessa kertomia yksityiskohtia kerrottiin julkisuuteen. Syyttäjän kertoman mukaan epäilty yritti murhata uhrinsa ensin myrkyttämällä. Epäilty oli tarjonnut uhrille kotonaan mehua, johon oli sekoittanut tuulilasinpesunestettä. Hän oli hakenut lasinpesunestettä autotallista jo aiemmin sisälle asuntoon. Surmaamispäätöksen katsotaan syntyneen tuolloin. Uhri oli kuitenkin huomannut oudon sivumaun ja jättänyt mehun juomatta. Sen jälkeen tekijä houkutteli uhrin makaamaan lattialle ja sitoi luokkatoverinsa silmät ja kehotti tätä rentoutumaan musiikkia kuunnellen. Sitten epäilty haki keittiöstä veitsen, palasi ja löi veitsellä uhria rintaan. Uhri nousi ylös, pyysi apua, mutta epäilty tekijä jatkoi puukolla lyömistä ympäri uhrin kehoa. Osan iskuista uhri sai selkäänsä, kun yritti kontata pakoon. Surmaaja jatkoi puukolla iskemistä vielä senkin jälkeen, kun uhri oli lyyhistynyt lattialle, käänsi hänet ympäri ja iski uudelleen rintaan. Yhteensä veitseniskuja kertyi 16. Myös motiivi murhalle oli selvinnyt. Syyttäjän mukaan molemmat tytöt olivat kiinnostuneet samasta pojasta ja syytetty päätti raivata kilpailijansa pois tieltään. 15-vuotias seinäjokelainen tyttö kuoli äärimmäisen raa’an, julman ja kylmän väkivallanteon seurauksena. Syytetty oli syyttäjän mukaan puhunut koulukaverinsa satuttamisesta jo ennen tapahtumia ja sen jälkeen alkanut suunnitella, että myrkyttäisi hänet. Yhteensä teon suunnitteluun oli kulunut noin kuukausi, mutta ei se kuitenkaan ollut sujunut suunnitelmien mukaan, sillä myrkyttäminen ei ollut onnistunut toivotulla tavalla. Syytetty olisi halunnut, että uhri kuolee myöhemmin. 

Nuorena henkilönä tehdystä murhasta ei voi saada elinkautista vaan määrämittaisen rangaistuksen, 2-12 vuotta vankeutta. Tämä kyseinen henkirikos oli kokonaisuutena arvostellen myös erittäin törkeä. Esitutkinnan perusteella tiedot tapahtumista olivat täysin riidattomia. Syyttäjä päätti vaatia syytetylle kymmentä vuotta vankeutta. Oikeudenkäynnin aikoihin uhrin mummo antoi julkisuuteen sydäntä viiltäviä haastatteluja hänen ja menehtyneen lapsenlapsensa välisestä suhteesta.

Syytetty oli käräjäoikeuden istunnossa silminnähden hämmentynyt ja katuva, mutta pystyi kuitenkin puhumaan. Tyttö oli kertonut tapahtumista asiallisesti. Hän myönsi syyllistyneensä nuorena henkilönä tehtyyn tappoon, mutta kiisti murhan. Hän myönsi myös keskustelleensa väkivallasta uhria kohtaan kavereidensa kanssa, kyseessä ei kuitenkaan ole ollut murhan suunnittelu vaan pahan olon purkaminen ystävien kanssa. Hänen asianajajansa mukaan uhria ei houkuteltu mopoautoon murha mielessä vaan ajatus uhrin kotiin viemisestä syntyi vasta automatkalla. Syytetty oli myös etsinyt netistä tietoa vaarallisista aineista ja tappavista kasveista, mutta tämä ei hänen asianajajansa mukaan kerro suunnitelmallisuudesta sillä oli liittynyt koulutehtävään. Hänen mukaansa lasinpesunesteen kaataminen mehulasiin ei olisi voinut johtaa kuolemaan ja uhri olisi joka tapauksessa jättänyt sen juomatta. 

Kuten jo aiemmin tuli ilmi, niin hätäpuhelun teki syytetyn isä. Poliisi meni paikalle raskaalla varustuksella sen vuoksi, että ensitietojen mukaan tekijä olisi ollut ulkopuolinen. Voisi siis olettaa, että joko syytetty on keksinyt valheen soittaessaan isälleen tai isä on keksinyt hätävalheen soittaessaan hätäkeskukseen suojellakseen tytärtään. Motiivin tultua esiin lööpit paukuttivat sitä, miten tytöt olisivat taistelleet samasta pojasta ja että heidän välinsä olisivat olleet kovin huonot tapahtumahetkellä. Itse uskallan kuitenkin epäillä tämän olleen vain median dramatisointia, sillä ei kai uhri olisi suostunut siihen, että tekijä sitoo hänen silmänsä, jos heidän välinsä eivät olisi olleet lämpimät. Uskaltaisin itse tässä vaiheessa aiheeseen tutustumista väittää, että kyseessä oli ainoastaan tekijän kokema mustasukkaisuus jotain poikaa kohtaan, eikä uhri ollut asiasta juurikaan tietoinen. Mielentilatutkimus paljasti tekijän kärsineen vakavasta mielenterveyden häiriöstä. Hänet todettiin alentuneesti syyntakeiseksi. Häntä tutkineet oikeuspsykiatrit olivat tulleet siihen tulokseen, ettei hän ollut täysin ymmärtänyt tekoaan. Erikoisinta oli ollut se, ettei syytetty ollut havahtunut tekoonsa missään vaiheessa.

Tapahtuman tiimoilta Vantaan psykiatrisen vankisairaalan oikeuspsykiatri Alo Jüriloon kommentoi, että alentuneesti syyntakeiseksi toteamiseen liittyy suuria ongelmia. Hän kertoi, että alentuneesti syyntakeinen tarkoittaa sitä, että henkilö ei ole täysin ymmärtänyt tekojaan tai että hänellä ei ole kykyä säädellä käyttäytymistään. Mielentilatutkimuksessa on myös kaksi muuta osuutta. Syyntakeinen, joka tarkoittaa sitä, että teko on tehty täydessä ymmärryksessä sekä syyntakeeton, joka tarkoittaa käytännössä sitä, että ihmistä ei tuomita rangaistukseen vaan hänet toimitetaan pakkohoitoon. Alentuneen syyntakeisuuden Jüriloo kertoo olevan ongelmallinen siinä mielessä, että rajojen määritteleminen on vaikeaa. Myös se, ettei psykiatriseen häiriöön liity hoitovelvoitetta on ristiriitaista. Hovioikeuden aloitteesta tämän käyttöä on pyritty vähentämään enenevissä määrin. Aiemmin esimerkiksi epävakaa persoonallisuus on voitu todeta alentuneesti syyntakeiseksi, mutta nykyään se usein muutetaan syyntakeiseksi, jotta saadaan täysiä tuomioita, sillä alentuneesti syyntakeiseksi todettu saa neljänneksen lievemmän rangaistuksen. Vankisairaalan oikeuspsykiatrin mukaan alentuneesti syyntakeeton on tavoiteltu vaihtoehto, sillä sen myötä ei joudu tahdosta riippumattomaan hoitoon, joka Suomessa on pitkäkestoista ja tuomio olisi huomattavasti lyhyempi. Hän kommentoi myös julkisuuteen tulleiden tietojen perusteella, että tämän jutussa käsitellyn teon tekijä on osoittanut huomattavaa tunnekylmyyttä, häikäilemättömyyttä, julmuutta sekä äärimmäistä piittaamattomuutta toisesta, sillä 15-vuotias kyllä tietää, että toisen ihmisen murhaaminen on väärin. Hänen mukaansa on myös harvinaista, että tällainen raaka väkivallanteko kyetään viemään loppuun, ilman että siihen havahtuu. Hän sanoi haastattelussaan myös, että tästä tapauksesta tuleva tuomio tuntuu tuskin kenenkään mielestä oikealta ja olisi parempi, kun Suomessa olisi olemassa hoitovelvoitteet. 

Teon yksityiskohdat tulivat ilmi sen myötä, kun syyttäjän haastehakemus tuli julkiseksi. Esitutkinnan aikana tehdyissä kuulusteluissa syytetty oli kertonut, että häntä ärsytti, kun uhri vietti paljon aikaa pojan kanssa, josta hänkin oli kiinnostunut. Syytettyä oli alkanut ärsyttämään tilanne vuodenvaihteen jälkeen, eikä hän ollut puhunut omista ajatuksistaan tai tuntemuksistaan kenellekään. Hän oli miettinyt, että puhuisi vanhemmilleen asiasta, mutta oli sitten jättänyt sen tekemättä.

Poliisikuulustelut tulivat julkiseksi jossain vaiheessa oikeudenkäyntejä. Tekoon oli kulunut noin 19 minuuttia ja uhri menehtyi saamiinsa vammoihin. Uhrin äiti ei ollut aluksi uskonut, että hänen tyttärensä on surmattu. Hän oli kertonut poliisikuulusteluissa, että päivä oli lähtenyt aivan normaaliin tapaan käyntiin ja tytär oli tullut hänen kyydissään kouluun, hänen mennessä töihin. ”Meillä oli kiireinen aamu, kuten aina” äiti on kertonut poliisille. Hän oli kysynyt tyttärensä päivän suunnitelmia joita ei ollut. Uhrin äidin autonrengas oli hajonnut ja hän huomasi sen kiireisen työpäivän päätteeksi n. kello viideltä ja jäi odottamaan miehensä saapumista korjaamaan asian. Äiti oli soittanut miehelleen, että oliko hän tulossa ja tuossa puhelussa arvannut, että jokin on hätänä, sillä mies oli itkenyt puhelimessa. Kun mies saapui paikalle, hänen mukanaan oli poliisi ja sosiaalityöntekijä. Uhrin äiti kuuli mieheltään, että hänen tyttärensä on kuollut. Äiti oli ajatellut seonneensa ja kuvittelevansa kaiken. Äiti kertoi myös poliisille siitä, että syytetty oli käynyt heillä kotona uhrin syntymäpäiväjuhlilla, jossa äiti oli hieman ihmetellyt syytetyn puheita. Tämä oli puhunut kokoajan koulusta ja siitä, miten hänen pitää aina olla hyvä ja paras, eikä voisi viedä huonoja numeroita kotiin ja painottanut sitä, että onneksi uhrin vanhemmat eivät ole sellaisia. Tytär oli myös kertonut äidilleen pojasta, josta oli kiinnostunut, mutta myös sen, että hänen kaverinsakin oli. Hän oli puhunut tästä pojasta tavallista enemmän, mutta mitään seurustelusuhdetta ei ollut. Poika oli kuitenkin ollut tytölle muita tärkeämpi. Uhri oli ollut viimeisen kuukauden äidin mukaan äärettömän onnellinen. Hän oli leijunut jalat ilmassa, ollut nauravainen ja kuunnellut iloista musiikkia. Äiti oli ajatellut, että asiat pojan kanssa olisivat hieman edenneet, mutta siitä hänellä ei kuitenkaan ole tietoa. 

Syytetyn nettiselaushistoria tuli myös julkisuuteen tapauksen edetessä. Hän oli etsinyt netistä tietoa tappavista kasveista ja kodista löytyvistä myrkyistä. Hän oli aloittanut tiedonhaun huhtikuussa. Tietoja oli etsitty etanolista ja pesuaineista. Syytetty oli googlettanut 9.huhtikuuta ”Uuninpuhdistusaine voiko kuolla”. Seuraavat haut olivat olleet, että mikä on myrkyllisin aine kotona ja syytetty oli myös yrittänyt selvittää jäähdytysnesteen, etyleeniglykolin ja bensan myrkyllisyyttä. Näiden tutkimusten jälkeen muutamaa päivää myöhemmin syytetty tyttö alkoi selvittämään myrkyllisten sienien yksityiskohtia. Valkokärpässieniä, punakärpässieniä, suippumyrkkyseitikkiä ja korvasientä. Hakusanana hän oli käyttänyt esimerkiksi ”tappavan myrkylliset sienet”. Samaan aikaan oli etsitty myös luonnonkasveja, jotka voisivat olla myrkyllisiä. ”Narsissi myrkyllinen??” oli yksi hakusanoista. 16.huhtikuuta tehty karmiva nettihaku paljasti tytön alkuperäisen suunnitelman - ”Myrkky, joka tappaa vasta hetken kuluttua”. Viimeisin nettilinkki poliisin listassa on avattu alle vuorokausi ennen tapahtunutta henkirikosta, se oli tyttöjen yhteisen ihastuksen ask.fm-tili.

Myös tapahtumia edeltäneet syytetyn lähettelemät WhatsApp-viestit tulivat julki. Viestiketjuissa syytetty kertoi kavereilleen useasti, miten voisi käyttää väkivaltaa uhria kohtaan. Syytetty ja hänen ystävänsä olivat käyneet vain hetkeä ennen surmaa ryhmäkeskustelua WhatsAppissa. 18.maaliskuuta syytetty kertoi kavereilleen, kuinka hänen ihastuksensa oli alkanut viettää paljon aikaa välitunneilla toisen tytön kanssa. Syytetty kertoi olevansa huonolla tuulella ja toiset tytöt lohduttivat häntä. Hän oli nähnyt, kun uhriksi joutunut tyttö oli hieronut hänen ihastuksensa kohdetta välitunnilla ja epäillyt ettei koskaan saisi poikaa. Syytetyn ystävät olivat ehkä jopa hieman kannustaneet väkivaltaan viesteissä. Syytetty oli kommentoinut, että seuraavaksi hän varmaan käy ampumassa uhriksi joutuneen tytön. Hän oli myös kirjoittanut, että haluaisi vähän ”myllyttää sitäki huoraa”. Kaverit yrittivät saada tytön unohtamaan ihastuksen, mutta jatkuvasti hän oli kuitenkin mielimaassa ihastuksensa ja uhriksi joutuneen tytön takia. 19. maaliskuuta syytetty kirjoittaa kavereilleen, että hänen ihastuksensa oli puhunut hänen kanssaan koulussa, mutta sitten ”tuli se saatanan akka”. Viesteistä saa sellaisen kuvan, että tekijä oli kehittänyt uhrista ja pojasta jonkinlaisen pakkomielteen itselleen. 

Myös molempien tyttöjen ihailun kohteeksi päässyttä poikaa kuulusteltiin. Hän oli kertonut kuulusteluissa, ettei ollut kiinnostunut syytetystä, sillä tämä ei ollut hänen tyyppiään, mutta uhri oli kuitenkin hänelle enemmän kuin ystävä. Uhrin ja pojan WhatsApp-keskusteluista tuli ilmi myös, että poika oli ostanut tytölle lahjaksi jotain tuliaisia. Tyttö oli viestitellyt pojan kanssa myös ollessaan matkalla syytetyn autossa syytetyn kotiin. Uhri oli ollut WhatsAppissa paikalla viimeisen kerran kello 14:38 ja siitä 15 minuutin kuluttua syytetty oli soittanut isälleen ja kertonut tapahtuneesta.

Kuulustelujen tultua julki, tuli julki myös se, että syytetty oli valehdellut poliisille. Häneltä oli kysytty ensimmäisessä poliisikuulustelussa, että tietääkö hän, kuka henkirikoksen olisi voinut tehdä ja hänen vastauksensa oli seuraavanlainen: ”Minulla ei ole mitään hajua. En mä nyt ainakaan usko, että se olisi itselleen sitä tehnyt. Sitä mä oon miettinyt, että onko joku voinut tulla sinne asuntoon silloin, kun olin keittiössä. Toisaalta taas sitten, kun tulin ulkoa takaisin asuntoon, niin en minä siellä ainakaan nähnyt ketään ulkopuolista. Näin ainoastaan A:n (uhri) makaamassa lattialla.” Syytetty oli väittänyt kuulleensa kiljuntaa sillä välin, kun oli keittiössä. Myöhemmin hän ryhtyi oikomaan sanomisiaan. Hän on kertonut kuulusteluissa, että hänestä tuntuu pahalta ajatus, että olisi vienyt toisen ihmisen hengen. Hän oli havahtunut siihen, että oli veitsi kädessään. Vasta neljänsissä kuulusteluissa hän oli alkanut kertoa siitä, että hän olisi ehkä käyttänyt veistä, että hänellä oli sellainen tunne, että olisi lyönyt sillä veitsellä. Hän kuvaili tekoaan järkyttäväksi. Tyttö oli yrittänyt olla enemmän ihastuksensa toivoman kaltainen. Hänen lähipiirinsä oli huomannut muutoksen ja huomautellut hänelle siitä. 

- En mä oikeen tiiä, kun jotenkin sitten vaan yritin sen mieliksi olla, että mä olisin justiin sellanen, mihin se sitten ehkä voisi tykästyä. Sitten enkä oikeen ollu se oma itteni. Sitten enää niin usein ollenkaan.

- Ja kyllä siitä kaveritki vähän sillai huomautti. Että muistan, kun (kaveri) mulle sano, että mä oon jotenkin muuttunu sitten, mutta se vaan sano niinkun sillai hyvällä tapaa tai jotenkin.

Syytetty kuvaili olevansa hiljainen, eikä aina uskaltanut kertoa mielipiteitään. Kun hän alkoi yrittää muuttaa itseään enemmän sellaiseksi tytöksi, josta poika oli kuvaillut pitävänsä, hän oli alkanut viettää enemmän aikaa kavereiden kanssa eikä ollut enää nii paljon kotona. Vanhemmat olivat huomautelleet, että hän käyttää puhelintaan aiempaa enemmän. 

- Niin no. Toki sieltä vuoden vaihteesta sitten, sitten se varmaan jotenkin on lähteny, mutta ennen sitä vuodenvaihdetta niin jos sinne vertaa, niin ei sitä oikeen pysty käsittään, että mä sellaista olisin tehnyt.

Käräjäoikeus ilmoitti, että antaa tuomion Seinäjoen teinisurmasta 11.joulukuuta. Kun se päivä koitti, käräjäoikeus antoi tuomion nuorena henkilönä alentuneesti syyntakeisena tehdystä murhasta. 15-vuotias seinäjokelainen tyttö sai yhdeksän vuotta vankeutta surmattuaan koulukaverinsa 28.huhtikuuta kodissaan. Mielentilatutkimuksessa hänelle todettiin psykoottinen persoonallisuus. Hänen todettiin olevan epäluuloinen, empatiakyvytön ja ymmärtävän sosiaaliset tilanteet merkittävästi väärin. Persoonallisuuden kehitys on 15-vuotiaalla vielä kesken ja persoonallisuushäiriön katsottiin vaikuttavan hänen todellisuudentajuunsa. Käräjäoikeus piti tekoa kokonaisuutena arvostellen törkeänä. Todisteena olleet WhatsApp-viestit osoittivat, että tyttö oli suhtautunut uhriin negatiivisesti ja mustasukkaisesti, vaikka käräjäoikeus katsoikin, että viestit olivat luonteeltaan vain pahan olon purkamista kavereille, eivätkä osoittaneet, että tappaminen olisi tarkoituksena. Käräjäoikeuden tuomion mukaan tytöllä oli kuitenkin sinnikäs pyrkimys tappaa uhrinsa, sillä hän oli ensin yrittänyt myrkyttää tämän ja sen jälkeen iskenyt 16 kertaa veitsellä ja veitsen iskut tehtiin neljässä eri vaiheessa. Oikeuden mukaan murha oli raaka ja julmalla tavalla toteutettu, sillä se kesti niin kauan, että siitä todennäköisesti aiheutui uhrille suurta tuskaa. Tuomion saanut tyttö piilotti murha-aseen kotinsa takapihalle varmistettuaan, että uhri on kuollut, soitti isälleen ja keksi tarinan, että murhaan liittyi joku ulkopuolinen. Tekijällä oli useita tilanteita, jolloin hän olisi voinut luopua surmatyöstä, mutta ei kuitenkaan ollut sitä tehnyt, joten käräjäoikeus katsoi, että päätös surmatyöstä oli tehty aiempana viikonloppuna, kun lasinpesuneste oli tuotu kotiin sisälle.

Mielenterveystalon diagnoositietojen mukaan psykoosipiirteinen persoonallisuus on skitsofreniaa lievempi, mutta pitkäaikainen häiriö. Siihen liittyy ajattelun ja tunteiden poikkeavuuksia ja eriskummallisuuksia, todellisuudentajun horjumisen ollessa kuitenkin vain lievää ja väliaikaista. Duodecimin ylläpitämän terveyskirjaston mukaan psykoottisissa tiloissa todellisuuden taju on ainakin osittain heikentynyt ja henkilö arvioi ja tulkitsee ulkoista todellisuutta selkeästi muista poikkeavalla tavalla, eikä hänen ajattelutoimintansa toimi normaalisti. Sieltä löytyy myös erinäisiä kuvauksia näistä diagnooseista, suosittelen lämpimästi tutustumaan niihin, mikäli aihe kiinnostaa enemmän.

Seinäjoen teinisurmasta tuomittu 15-vuotias seinäjokelainen teinityttö määrättiin tahdonvastaiseen hoitoon. Hoitomääräys annettiin jo ennen oikeuden istuntoa, eikä sen kestoa määrätty ennalta vaan se kestää niin kauan, kuin on tarpeen. Mielentilalausunnon mukaan persoonallisuushäiriö johti eriskummalliseen käytökseen ja vääristi tytön käsitystä roolistaan perheen ja sosiaalisen yhteisön jäsenenä. Tekijä ei siis joutunut vankilaan, eikä alustavien tietojen mukaan häntä oltaisi sinne myöskään siirtämässä. Terveydenhuollon tehtävä on kuitenkin päättää, onko tuomittu koko yhdeksän vuotta hoidossa. Tytön asianajajan mukaan tämä tahdonvastainen hoitopäätös kuvastaa sitä, miten vakava tilanne hänen kohdallaan on.

Psykiatrian erikoislääkäri ja psykoanalyytikko Gustav Schulman veikkaili, että murhasta tuomitun tytön tulevaisuus olisi erittäin vaikea. – Jos hän jollain tavalla pystyy ottamaan tästä teosta vastuun, eli ikään kuin suremaan ja katumaan sitä, mitä tapahtui, niin silloin hänellä on jonkin verran mahdollisuuksia (selvitä). Hyvin vaikea tie on kuitenkin edessä, Schulman on lausunut. Hänen mielestään tyttö kärsi tuhoavasta kateudesta, joka tuhoaa henkilön ympäriltä kaiken hyvyyden ja kauneuden. Vääristynyt ajattelumalli antoi tytön uskoa, että murhaamalla ”kilpailijansa” hän saisi ihastuksen kohteensa itselleen, vaikka todennäköisesti tosiasiallisesti ajoi pojan entistä kauemmas itsestään.

Puolustus odotti lievempää tuomiota. Tyttö määrättiin maksamaan uhrin omaisille erinäisiä korvauksia lähes 60 000 euron verran. Puolustus harkitsi tuomiosta valittamista hovioikeuteen ja tekikin sen. Luokkatoverinsa murhasta tuomittu vaati valituskirjelmässään, että hänen rangaistuksensa alennetaan alle viiteen vuoteen vankeutta. Perusteluna tälle viiden vuoden rajalle oli se, että rikosrekisterimerkintä poistuisi 20 vuoden kuluttua, kun taas pidemmät tuomiot poistuvat vasta tuomitun täytettyä 90 vuotta tai kun hän kuolee. Valituksessa vaadittiin myös korvausten alentamista puolella, eli noin 30 000 euroon. Valituksessa vedottiin tytön nuoreen ikään ja mielenterveyden häiriöihin. Tyttö oli nippanappa ehtinyt täyttää 15-vuotta ja oli sen vuoksi rikosoikeudellisesti vastuussa teostaan. Tyttö oli myös edesauttanut rikoksensa selvittämistä ja sen pitäisi puolustuksen mukaan olla tuomiota alentava tekijä.

Murhatun tytön vanhemmat jättivät myös Vaasan hovioikeudelle oman vastavalituksensa. He puolestaan halusivat 15-vuotian tyttärensä murhaajan rangaistuksen koventamista vähintään kymmeneksi vuodeksi vankeutta. Vastavalituksen mukaan tähän olisi perusteet, koska tekijä jatkoi päättäväisesti ja sitkeästi välittämättä uhriksi joutuneen tytön vammoista, avunpyynnöistä ja pakoyrityksistä. Vastavalituksessa huomautetaan myös, ettei tuomittu ole osoittanut katumusta ja on uhka muiden ihmisten terveydelle ja hyvinvoinnille.

Vaasan hovioikeus piti kuitenkin tuomion samana, yhdeksän vuoden vankeusrangaistuksena. Päätöksessään hovioikeus huomautti, että enimmäisrangaistus murhasta tytön iän perusteella on 12 vuotta vankeutta, kun taas täysi-ikäiselle elinkautinen. Hovioikeus totesi, että teko oli poikkeuksellisen törkeä, sillä hän murhasi luokkakaverinsa vakaata harkintaa käyttäen ja oli suunnitellut tekoa etukäteen. Teonaikana hän toimi johdonmukaisesti ja päättäväisesti ja tekotapa oli erittäin raaka ja julma. Hovioikeuden mukaan tytön panos rikoksen selvittämisessä ei ollut niin suuri, että tuomiota voisi sen perusteella alentaa, sillä hän kiisti ensimmäisissä kuulusteluissa osallisuutensa ja kertoi poliisille valheitaan. Hän osallistui tapahtumien selvittämiseen vasta, kun poliisi oli selvittänyt teon. Korvausta ei myöskään alennettu. Tuomittu haki vielä valituslupaa korkeimmalta oikeudelta vedoten siihen, että oli juuri täyttänyt 15 vuotta. Korkein oikeus ei kuitenkaan myöntänyt valituslupaa.

28.huhtikuuta 2018 tuli täyteen kolme vuotta vankeutta, joka tässä tapauksessa olisi laskennallisesti mahdollinen vapautumispäivä, sillä alle 21-vuotias ensikertalainen istuu tuomiostaan vain kolmanneksen. Käytännössä tekijä olisi voinut vapautua puoli vuotta aiemmin koevapauteen. Rikosseuraamuslaitos ei kuitenkaan vahvista tietoja yksittäisten vankien vapautumisesta.